Vuosi 2025 oli Suomessa kaksijakoinen: toisaalta talous jatkoi kamppailuaan epävakaan kansainvälisen tilanteen kanssa, toisaalta osa toimialoista antoi selkeitä kasvun merkkejä ja vahvisti asemaansa suomalaisessa mallissa, joka perustuu vientiin, innovaatioihin ja energiasiirtymään. Kun tarkastellaan sekä lukuja (liikevaihto, tilaukset, asennettu kapasiteetti, vienti) että medianäkyvyyttä (investoinnit, suuret hankkeet, poliittiset ja teolliset päätökset), esiin nousee muutama erityisen vahva sektori.
Teknologia ja ICT: sitkein veturi
Jos yksi toimiala keräsi edelleen sekä arvoa että huomiota, se oli teknologia: edistyneestä konepajateollisuudesta ohjelmistoihin ja elektroniikkaan. Suomalaisen “technology industry” -kokonaisuuden liikevaihdoksi (vuoden 2024 arvio, jota käytettiin usein vertailukohtana myös vuonna 2025) on arvioitu noin 99 miljardia euroa, mikä kertoo alan systeemisestä merkityksestä.
Tämän kokonaisuuden sisällä IT-palvelut ja ohjelmistot ovat olleet erityisen kiinnostavassa asemassa: vuoden 2024 kasvun jälkeen liikevaihto jatkoi myös vuonna 2025 nousuaan (alkuvuonna yksinumeroisin prosenttiluvuin verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon). Tämä viittaa siihen, että kysyntä digitalisaatiolle, pilvipalveluille, kyberturvalle ja yritysten IT-palveluille pysyi vahvana.
Myös “perinteinen” teknologiateollisuuden ydin on edelleen valtava: konepaja- ja metalliteollisuuden liikevaihto on noin 38–39 miljardia euroa (vuoden 2024 taso), ja se on yksi tärkeimmistä viennin ja osaavan työvoiman lähteistä – vaikka tilauskanta ja suhdanteet aiheuttavat vaihtelua.
Puhdas energia ja infrastruktuuri: energiasiirtymän tarina (ja pääomat)
Vuonna 2025 energiasiirtymä ei ollut pelkkä arvokeskustelu, vaan yhä selvemmin teollinen ja taloudellinen ilmiö. Symboliseksi käännekohdaksi nousi viimeisen suuren kivihiileen perustuvan laitoksen käytännön tuotannon päättyminen – päätös, joka vaikutti sekä päästöihin että lämmön ja energian kustannuksiin ja nosti Suomen energiapolitiikan kansainväliseen huomioon.
Uusiutuvissa energialähteissä tuulivoima oli selkeä päärooliin noussut voittaja: vuonna 2025 otettiin käyttöön 158 uutta tuulivoimalaa, jotka lisäsivät kapasiteettia 1 023 MW. Vuoden lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti nousi yhteensä 9 433 MW:iin. Nämä luvut heijastavat vahvaa kasvua, alueellisia investointeja sekä laajenevaa toimitusketjua ja rakentamista.
Puolustus ja kaksikäyttöteknologiat: liikevaihdon kasvu ja median keskipiste
Euroopan turvallisuuskysynnän kasvu ja Suomen geopoliittinen asema nostivat puolustuksen ja kaksikäyttöteknologiat (dual use) vuoden 2025 keskustelun ytimeen. Poliittinen ilmapiiri lisäsi julkista keskustelua panostuksista ja pelotteen rakentamisesta, mikä toi aiheeseen poikkeuksellisen paljon mediahuomiota.
Samaan aikaan yritykset pystyivät osoittamaan konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi Patria raportoi vuoden 2025 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 421 miljoonan euron liikevaihdon (+12 % vuotta aiemmasta) ja toiminnan parantuneen.
Avaruus- ja maanhavainnointiteknologioissa esiin nousi erityisesti ICEYE: yli 250 miljoonan euron teolliset investoinnit sekä laajamittainen julkinen rahoitus tutkimuksen, kehityksen ja tuotannon vauhdittamiseksi. Kyse on sektorista, joka yhdistää teollisuuden, puolustuksen, datan ja teollisuuspolitiikan – ja siksi se on luonnostaan myös hyvin mediaseksikäs.
Biotalous ja metsät: vientitalouden pysyvä peruspilari
Metsäteollisuus on edelleen suomalaisen talouden kulmakivi sekä arvon että arvoketjujen näkökulmasta. Alan järjestöjen mukaan se muodostaa noin kuudesosan tavaraviennin arvosta (pitkällä aikavälillä osuus liikkuu usein noin 17–19 prosentin suuruusluokassa).
Vuonna 2025, vaikka hinta- ja kysyntäympäristö vaihteli, suhdannekuvassa nähtiin myös voimakkaita nousukuukausia. Erään syksyllä julkaistun tilastokatsauksen mukaan kotimaan markkinoiden liikevaihdon kasvu oli metsäteollisuudessa poikkeuksellisen vahvaa verrattuna vuotta aiempaan.
Meriklusteri ja telakkateollisuus: korkean lisäarvon teollinen vahvuus
Kuluttajateknologiaa vähemmän esillä, mutta taloudellisesti erittäin merkittävä on suomalainen meriklusteri. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan alaan kuuluu lähes 1 200 yritystä, kokonaisliikevaihto on 11,7 miljardia euroa ja alalla työskentelee noin 30 500 henkilöä (tuoreimpien laajasti käytettyjen lukujen mukaan). Klusteri on voimakkaasti vientivetoinen – jopa noin 90 % tuotannosta – ja siksi suurista tilauksista, laivoista ja investoinneista syntyy usein näkyvää uutisointia.
Matkailu: kysynnän elpyminen ja Lapin vetovoima
Matkailu sai paljon mediahuomiota erityisesti Lapin ja kestävyyteen liittyvien teemojen kautta. Tilastojen mukaan kesällä 2025 ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat: 2,1 miljoonaa ulkomaista yöpymistä kesä–elokuussa (+12 % vuodentakaiseen), mikä kertoi monilla markkinoilla paluusta kohti pandemiaa edeltäneitä tasoja.
Myös kuukausittaiset tilastot näyttivät useita nousukuukausia verrattuna edellisvuoteen, mikä vahvisti kokonaiskuvaa myönteisestä kehityksestä.
Viihde ja online-pelit: digitaalinen vienti, luovuus ja sääntely
Suomi yhdistetään edelleen vahvasti pelialaan ja digitaaliseen viihteeseen. Syynä ovat kansainvälisesti tunnetut studiot, globaalit brändit sekä ekosysteemi, joka yhdistää teknologian, luovuuden ja osaavan työvoiman. Alan katsaukset korostavat myös julkisten toimien ja rahoitusinstrumenttien merkitystä luoville aloille, mukaan lukien videopelit.
Kun Euroopassa keskustellaan verkossa tapahtuvasta viihteestä – alustoista, digitaalisesta jakelusta ja käyttäjien suojelusta – esiin nousee välillä myös kansainvälisiä toimijoita kuten NetBet esimerkkinä siitä, miten digitaalinen viihde sisältää erilaisia toimintamalleja ja miksi tarvitaan selkeitä sääntöjä, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, ilman että koko ilmiö typistetään yhteen kategoriaan tai markkinaan.
Kokonaisuutena vuonna 2025 sekä taloudellisesti että näkyvyydeltään vahvimpia toimialoja Suomessa olivat: teknologia/ICT, energiasiirtymä (uusiutuvat ja kivihiilen alasajo), puolustus ja avaruus, metsäbiotalous, meriklusteri sekä matkailu. Yksi suomalaisen menestyksen toistuva piirre näkyy selvästi: kun toimiala kasvaa aidosti, se tekee sen lähes aina viennin, innovaatioiden ja pitkäjänteisten investointien kautta – ja media seuraa tarkasti juuri näitä rakenteellisia valintoja, ei vain hetkellisiä trendejä.
Jaa Tämä